Tähtimalli ohjauksessa

Havainnoista suosituksiksi?

Tervehdys Ilkon työleiriltä. Työleiri on kirjaimellisesti ollut työntäyteinen ja keskustelu sekä työstäminen on ollut vilkasta mallintamisen ympärillä. Toplaaja-hankkeiden tuotosten ns. metamallintaminen on haastavaa, mutta yhteisiä linjauksia ja toimintakäytänteitä on luotavissa ja tunnistettavissa. Useissa mallinnustyöryhmissä on todettu toimivan työelämäyhteistyön ja yhteisopettajuuden olevan perusta/edellytys Toplaaja-mallien toteuttamiselle.

Toplaaja-opiskelijaryhmien lukuvuoden toiminnan suunnittelu olisi tehtävä yhteistyössä työelämän edustajien ja työpaikkaohjaajien kanssa riittävän ajoissa. Tällä tavalla päästään loppulaskussa parhaaseen tulokseen kaikkien kannalta. Sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pätee kirjaimellisesti. Lisäksi ammattiopettajien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajien on tehtävä tiivistä yhteistyö ja yhteissuunnittelua keskenään toinen toisensa osaamista arvostaen. Kaikkea ei tarvitse kaikkien osata tai tehdä yksin, vaan yhteistyöllä homma sujuu jouhevammin. Yhteistyömahdollisuuksien, vaihtoehtoisten toimintatapojen ja työelämän kehittämismahdollisuuksien näkeminen win-win –periaatteen mukaisesti onkin yksi tärkeä taito opettajana toimiville.

Minna kirjoittaa postausta TopLaajan blogiin.
Kuva: Hanna Toijala

Myös avoimien ja helposti saavutettavien opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien yhteisten sähköisten ohjausympäristöjen kehittäminen ja luominen on tarpeellista oppimisen siirtyessä yhtä enemmän työpaikoille. Lisäksi opiskelijoille tulisi taata mahdollisuus hyödyntää omia mobiililaitteitaan opiskelussa. Olennaista on myös pohtia millä tavalla opiskelijoille taataan pääsy verkkoon eri ympäristöissä. Tässä on oppilaitosten tietohallinnolle haasteista, jotka tulisi ratkaista yhteistyössä pedagogisten kehittäjien kanssa.

Terveisin Minna Taivassalo-Salkosuo

TopLaaja työleirillä Ilkossa

20121029-125955.jpg

TopLaaja RoadShow Lahdessa

Laajennettua työssäoppimista koskeva seminaari pidettiin 13.3.2012 Oppimiskeskus Fellmanniassa Lahdessa. Seminaarissa kokoontui niin koulutuksenjärjestäjiä, opettajia kuin työelämänkin edustajia.

Koulutuskeskus Salpauksen matkailualan opiskelijat olivat opettaja Sari Kilpisen kanssa auttamassa seminaaripäivän järjestelyissä. Opiskelijoita oli mm. opastus ja narikkapalveluissa, sekä infotiskillä. Itse olin vastaavana valokuvien ottamisesta ja haastatteluista, sekä tämän blogin kirjoittamisesta. Seminaarivierailijoita saapui aamusta ja aamu alkoi kahvitarjoilulla, jonka jälkeen itse seminaariosuus lähti käyntiin Fellmannian auditoriossa.


Seminaariesitykset auditoriossa

Päivän seminaariosuudessa kuunneltiin mm. tarinoita siitä miten erilaiset laajennetun työssäoppimisen kokeilut ja erilaiset työssäoppimisen mallit ovat käytännössä toimineet ja edenneet. Tarinoita kuultiin
mm.  ryhmäkohtaisesta mallista  Veli-Pekka Körköltä Koulutuskeskus Tavastiasta Hämeenlinnan seudulta, sekä  yksilöllisistä malleista Pirkko Esko-Asikaiselta Hyriasta Riihimäen seudulta. Maarit Kuosa Salpauksesta kertoi, kuinka työelämää tulisi tukea työssäoppimista laajennettaessa. Esityksiä kuultiin myös media- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä koulutuksissa Toni Vesteriseltä (Winnova) ja Hanna Toijalalta (Salpaus), sekä kuinka tärkeää on opiskelijan henkilökohtainen ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa Merja Ruilta (Salpaus). Nuorten oppisopimusta oli esittelemässä Matti Haara Salpauksesta, sekä Markku Nenonen Perustava Oy:stä.
Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kuultiin Sirkka Hulkkoselta (Omnia) , miten atto-aineita pystyisi suorittamaan työssäoppimisen ohella.


Hanketori

Seminaarin jälkeen siirryttiin audiotoriosta maittavalle lounaalle, jonka jälkeen alkoi ns. Hanketorin osuus. Hanketorilla oli erilaisia postereita esillä laajennettuun työssäoppimiseen liittyen. Postereiden katselun lomassa ihmiset keskustelivat erilaisista  laajennetun työssäoppimisien malleista, joita postereissa esiteltiin.

Hanketorin aikaan haastattelin muutamaa laajennetun työssäoppimisen kanssa tekemisessä ollutta henkilöä.


Sitä saa, mitä tilaa

Ensimmäisenä haastattelussa oli Sami Päivä, joka työskentelee Sähkösolmu Oy:ssa, sekä Hannu Aaltonen, joka on Salpauksen sähköalan opettaja. Sami Päivä, sekä Hannu Aaltonen ovat ”Sitä saa, mitä tilaa” – työssäoppimismallin luojia.

Sami ja Hannu kertoivat ”Sitä saa, mitä tilaa”-mallin syntyneen yrittäjien pyynnöstä. Yrittäjat olivat kysyneet miksi työssäoppiminen oli määrätty tietylle ajanjaksolle. Yrittäjille olisi helpompaa pitää työssäoppijoita pidempään, jotta yrittäjät saisivat apua työmaalle työmaan alusta työmaan loppuun asti ja opiskelijat saisivat kokonaisvaltaisen näkemyksen alasta.

Hannu kertoo:”Malli on suunnattu aktiivisille, oma-aloitteisille, motivoituneille opiskelijoille. Mallia mainostetaan vähän, ei laajasti. Sitten kun opiskelijat saavat tietää, että heillä olisi mahdollisuus  jäädä työmaalle pidemmäksi aikaa, he tulevat kysymään voivatko he jäädä sinne. ”Sitä saa, mitä tilaa”-malli on ollut käytössä noin puolitoista vuotta.


Sirkan esitys auditoriossaAtto-opinnot

Seuraavana haastattelu vuorossa oli Sirkka Hulkkonen Omniasta, joka on pohtinut, miten saataisiin atto-aineet tehtyä työssäoppimisen lomassa. Sirkan mukaan on monesti tullut ilmi, että monen opiskelijan valmistuminen on kiinni siitä, että jokin atto-aine on jäänyt suorittamatta. On myös monia peruskoulusta tulevia opiskelijoita, joilla on ns. kouluallergia, jossa käytännön työn tekeminen menettelee vielä, mutta kouluun meneminen ei maita.

Sirkka toteaa:”Atot ovat ammattitaitoa täydentäviä ja ammattitaitoon liittyviä ja alakohtaisia ja kuitenkin alan yleissivistystä, niin miksi niitä ei voisi siellä työssäoppimisessa harjoittaa? Niitä yhtä hyvin voisi harjaannuttaa ja ehkä oppiakin siellä työpaikalla.”

Käytännössä atto-aineita yksittäisille opiskelijoille työssäoppimisen ohella on tehty siten, että atto-opettaja on lähetetty työssäoppimispaikalle katsomaan aitoja ongelmanratkaisutilanteita ja tunnistamaan näitä taitoja, sekä tarvittaessa ohjaamaan opiskelijaa oikein.

Sirkka kertoo:”Tällä hetkellä meillä on menossa hankkeen sisäinen koulutus, jossa laitetaan ammatinopettaja ja atto-opettaja suunnittelemaan yhdessä. Esimerkiksi opiskelijan pitäisi äidinkielessä osata hakea työhönsä liittyvää tietoa, niin opettajat pohtivat yhdessä mitä se tieto on mitä tarvitaan tällä alalla ja mitkä ovat ne lähteet, jotka ovat tietyllä alalla käytössä.”

Opiskelijan koko oppiminen jäsentyy mielekkäämmäksi kokonaisuudeksi ja hän liittää ne asiat toisiinsa paremmin tehdessään attoaineet työssäoppimisen lomassa. Sirkan mukaan kritiikkiä tästä attoaineiden soveltamisesta työssäoppimiseen ollaan kuultu. Monet opettajat ovat sanoneet, että he toivovat, että mikään ei muuttuisi, vaikka parempaan suuntaan mentäisiin, sillä muutoshan koetaan aina raskaaksi.

Salpauksen ensimmäisen vuoen matkailualan opiskelijoita

Lisätietoa ja linkkejä

Teksti ja kuvat Anria Kinnunen, 1. vuoden matkailualan opiskelija, Salpaus

  • Ohjausta ja Sirkan kuva: Hanna Toijala

TopLaajan somekanavat mindmappina

Toplaajalla useita sosiaalisen median kanavia käytössä. Tässä ne yhdessä kuvassa.

– hanna

 

 

 

Henkilökohtaisen ohjaamisen tiimellystä!

Torstaina 25.8. aloiteltiin tiimileirillä henkilökohtaisen ohjaamisen tiimissä pohtimaan ohjaamisen syvintä olemusta. Kuinka laaja ja monitahoinen käsite meillä olikaan hyppysissä. Aikaa tuntui olevan taas liian vähän ja asiaa paljon.

Postereissa olevien prosessikuvausten sisältöjä pohdittaessa totesimme, että kuvaukset olivat hyvin erityyppisiä. Postereissa tulisi näkyä prosessin kehityskaari perusasioiden ollessa samoja. Välillä tuli tunne, ettei oikein tiedä mitä ollaan tekemässä.

Meiltä pitäisi olla rohkeutta muuttaa jo olemassa olevia toimintatapoja ja saada siirrettyä uudet ajattelu- ja toimintamallit prosessikuvauksiin.

Tässä parasta on yhdessä kehittäminen ja kehitykselle pitää antaa tilaa ja aikaa. Eri oppilaitoksissa toimivien opettajien tapaaminen ja keskustelu päivänpolttavista asioista on mielestämme hieno asia.

Anne Sedusta ja Brita Variasta

Murikka-opistolla 25.-26.8.2011 sosiaalisen median kurkistusviestintää

Tervehdys TopLaaja-hankkeen väki!

Some/tvt-tiimi työskenteli torstaina 25.8.2011 tutustuen sosiaalisen median kurkistusviestintään Murikka-opistolla. Sometiimi muodosti aluksi jonon, johon järjestäydyttiin sen mukaan kuinka paljon tiesi/osasi etukäteen sosiaalisesta mediasta. Sen jälkeen otettiin jonossa luku yhdestä kuuteen ja numeroiden mukaan väki muodosti kahden ja kolmen hengen työskentelyryhmiä. Näin jokaisessa ryhmässä oli sekä sosiaalisen median untuvikkoja että pidemmälle ehtineitä.

Sometiimille oli järjestetty yhteiseen tilaan neljä työskentelypistettä: TopLaajan blogi (https://toplaaja.wordpress.com/), TopLaajan uusi wiki (http://toplaaja.purot.net/), Opefoorumi.fi (http://opefoorumi.fi/) ja someklinikka.

TopLaajan blogi -työskentelypisteessä oli Toijalan Hanna auttamassa luomaan tunnuksia tähän blogiin. TopLaajan uusi wiki -työskentelypisteessä oli Vesterisen Toni auttamassa luomaan tunnuksia Purot.net wikiin. Opefoorumi.fi sivustoa esittelivät Brauerin Sanna ja Taivassalo-Salkosuon Minna. Someklinikalla kerroin livestreamauksesta Bambuserilla, paikkatietopalveluista ja Twitteristä. Tarjolla oli myös laatikollinen kirjoja sosiaalisesta mediasta, jotka löytyvät myös kirjaluettelona sosiaalinenmedia.org wikistä.

Aluksi kävimme keskustelua yleisesti sosiaalisesta mediasta sekä erilaisista käyttöesimerkeistä. Sen jälkeen työskentelyryhmät kiersivät eri työskentelypisteillä sekä kommentoivat postereita sosiaalisen median näkökulmasta.

TopLaajan hankewikiin some/tvt-tiimin sivulle oli kerätty valmiiksi esimerkkejä sosiaalisen median eri välineistä, ohjeistuksista ja esimerkkisivuista.

Työskentely jatkui perjantaina 26.8.2011 aamupäivällä Brauerin Sannan Nappiparisto-esityksen jälkeen. Kävimme yhdessä läpi mm. TopLaajan blogia, TopLaajan uutta Purot.net wikiä, TopLaajan Facebook-sivua, Twitteriä, SlideShareaLinkedIniä ja Deliciousia. Some/tvt-tiimin luona kävi vakoilijoita muista tiimeistä ja ne kyläilyt olivat varsin antoisia. Twitterin läpikäynnin kohdalla lupasin laittaa teille näkyviin oman Twitter-oppimispolkuni ja se löytyy tästä blogikirjoituksesta. SlideShare-palvelusta löydätte avoimesti esillä kaikkien aiempien esitysteni materiaalit. Näytin myös yritykseni, Kinda Oy:n nettisivuja. Kerroin myös Sometu-verkoston tapahtumatarjonnasta.

Jos joku vielä miettii, että mitä on sosiaalinen media, voi siihen saada vastauksen tästä videosta:

Työskentelyn loppusuoralla Törnwallin Pia ja Koskisen Tarja loivat yhteisen TopLaaja-hankkeen somekanavat-yhteenvedon, jonka he esittivät tiimileirin loppuyhteenvedon aikana kaikille tiimileirin osallistujille. Tässä kuvat yhteenvedosta:

TopLaajan sosiaalisen median kanavat käytössä: blogi tunnelmiin, wikit tiedoille ja Facebook keskusteluihin, kuvat ©Pauliina Mäkelä


Tarja Koskinen, Pia Törnwall, Hanna Toijala ja Toni Vesterinen koostavat yhdessä loppuesitystä, kuva ©Pauliina Mäkelä


Tarja Koskinen, kuva ©Pauliina Mäkelä


Pia Törnwall, kuva ©Pauliina Mäkelä


Sanna Brauer, kuva ©Pauliina Mäkelä

Kahden päivän työskentely tiimileirillä oli innostavaa, intensiivistä ja antoi paljon. Itsekin opin uutta, sillä torstai-iltana ennen saunaa kokeilin Brauerin Sannan kanssa Murikka-opiston yksityisellä uudella radalla frisbeegolfia. Liikuntasuoritus meni talteen SportsTracker-mobiilisovelluksella. Hieno laji, kannattaa kokeilla!


Frisbeegolf, kuva ©Pauliina Mäkelä

Toivotan kaikille innostavaa syksyä ja tsemppiä kunkin omalle oppimispolulle sosiaalisen median maailmaan!

– Pauliina Mäkelä, Kinda Oy