25.8. 2011

Atto-tiimi käsitteli mallipostereita pienryhmissä. Posterinäyttely (23 posteria) esitteli mielenkiintoisella tavalla laajennetun työssäoppimisen malleja ja toteutuksia. Tiimimme toimeksiantona oli arvioida, miten ATTO ja avaintaitojen kehittyminen oli onnistuttu integroimaan malleihin.

Attojen integrointi laajennettuun työssäoppimiseen oli kuvattu joissakin postereissa yleisellä tasolla, joistakin se puuttui kokonaan.

Sovittiin, että konkreettisia ainekohtaisia esimerkkejä attojen integroinnista tullaan kuvaamaan wikiin.

26. 8. 2011

Atto-tiimimme kokoontui klo 10 ja aloimme keskustella samantien yksityisyyden vaatimuksesta avoimissa oppimisympäristöissä.  Monikaan opiskelija ei halua kirjoittaa asioitaan julkiselle forumille.

Myös Moodlen käyttö oli koettu ongelmaiseksi varsinkin yhteydessä työelämään sillä työelämän edustajilla ei ole tietenkään tunnuksia Moodleen.

Keskustelua virisi myös käytännön vierailuista työmaille. Mistä löytyvät resurssit ja aika työmatkoihin? Kulkulupien ja suojavarusteiden hankintaankin kuluu aikaa ja esitettiin että tähän saattaa olla ratkaisu läheinen yhteistyö työelämäohjaajan kanssa.

Ylä-Savon ammattiopistosta Tarja kertoi että atto-opettajat (9 henkeä) käyvät ekskursioilla työpaikoilla, esimerkiksi Ponssella ja muissa paikoissa, kerran kuukaudessa. Atto-opettajat tilaavat tutustumiskierroksen ja kiertelevät ryhmissä. Täten hyödynnetään opetuksetonta aikaa.

Sedun Kristiina huomautti että esimerkiksi äidinkielen opetuksen kannaltaolisi tärkeää saada selville tarkempi kuvaus siitä mitä opiskelija joutuu kirjoittamaan työpaikalla. Tällöin voidaan luoda oppimissisältöjä ja tehtäviä, sekä läpinäkyvyyttä arviointiperusteisiin.

Ammattiopettajan vastuulla on työturvallisuus, mutta onko liikaa vaadittu että hänen pitää myös reflektoida sitä miten työturvallisuuden viestinnällinen osuus on hoidettu työpaikalla.

Vakoilun tuloksia:

Some-ryhmässä valotettiin Pekka-vakoilijalle sosiaalisen median käyttöä ja filosofiaa. Sosiaalisen median välineet ovat jo sinällään englannin kielisiä ja blogit ovat luonteva tapa integroida viestintää ja äidinkieltä muuhun opetukseen. Some-tiimin vetäjä nosti esiin näkymättömän oppimisen. Vakoilija totesi että entiset eri aineiden raja-aidat ja reviirit ovat hälvenemässä; tietämystä jaetaan entistä vapaammin, tai ainakin sitä pitäisi jakaa, jotkin vanhat tavat ovat sitkeässä. Niin sanotusta yläkouluajattelusta olisi päästävä eroon, eli keskinäinen kilpailu ja kyräily ei auta ketään. MOTTO: ”Maailma on poikkitieteellinen, joten myös oppilaitoksen on oltava sitä, sillä oppilaitos valmistaa meitä maailmaa varten.”

Minna-vakoilija totesi 2 plus 1 -ryhmässä että atto-opintojen pitää olla valmiina ennen työssäoppimiseen lähtöä. Oppisopimus-järjestelmä estää attojen toteuttamisen kolmantena vuonna?

Jonna-vakoilija kävi työelämäryhmässä kyselemässä kokemuksia työelämän ja atto-aineiden yhdistämisestä. Resurssipula nousi keskustelussa esiin, mutta ratkaisuksi esitettiin siirtymistä f2f-opetuksesta etäopetukseen, jolloin opettajan ei tarvitse olla fyysisesti työpaikalla hyväksymässä suoritusta. Tämän edellytyksenä on, että atto-opettaja tuntee työpaikan/alan arjen hyvin ja osaa soveltaa aineen vaatimuksia sen mukaan. Atto-opettajat saivat myös hieman kritiikkiä liian kovista tai ei-ajantasaisista vaatimuksista, koska he eivät tunne kunkin alan käytänteitä. Myös opettajien pätevyysvaatimukset osittain epäsoveltuvia; diplomi-insinööri voi olla parempi matematiikanopettaja kuin filosofian maisteri, jos tämä ei tunne alaa. Opon ja opettajien välinen yhteistyö ja keskustelu on tärkeää, vaikka konkreettisia tuloksia ei heti olisikaan nähtävissä. Usein saadaan kuitenkin sytytettyä kipinä, joka saattaa parhaassa tapauksessa johtaa muutoksiin ajattelutavoissa ja käytänteissä.

 

Advertisements