Laajennettua työssäoppimista koskeva seminaari pidettiin 13.3.2012 Oppimiskeskus Fellmanniassa Lahdessa. Seminaarissa kokoontui niin koulutuksenjärjestäjiä, opettajia kuin työelämänkin edustajia.

Koulutuskeskus Salpauksen matkailualan opiskelijat olivat opettaja Sari Kilpisen kanssa auttamassa seminaaripäivän järjestelyissä. Opiskelijoita oli mm. opastus ja narikkapalveluissa, sekä infotiskillä. Itse olin vastaavana valokuvien ottamisesta ja haastatteluista, sekä tämän blogin kirjoittamisesta. Seminaarivierailijoita saapui aamusta ja aamu alkoi kahvitarjoilulla, jonka jälkeen itse seminaariosuus lähti käyntiin Fellmannian auditoriossa.


Seminaariesitykset auditoriossa

Päivän seminaariosuudessa kuunneltiin mm. tarinoita siitä miten erilaiset laajennetun työssäoppimisen kokeilut ja erilaiset työssäoppimisen mallit ovat käytännössä toimineet ja edenneet. Tarinoita kuultiin
mm.  ryhmäkohtaisesta mallista  Veli-Pekka Körköltä Koulutuskeskus Tavastiasta Hämeenlinnan seudulta, sekä  yksilöllisistä malleista Pirkko Esko-Asikaiselta Hyriasta Riihimäen seudulta. Maarit Kuosa Salpauksesta kertoi, kuinka työelämää tulisi tukea työssäoppimista laajennettaessa. Esityksiä kuultiin myös media- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä koulutuksissa Toni Vesteriseltä (Winnova) ja Hanna Toijalalta (Salpaus), sekä kuinka tärkeää on opiskelijan henkilökohtainen ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa Merja Ruilta (Salpaus). Nuorten oppisopimusta oli esittelemässä Matti Haara Salpauksesta, sekä Markku Nenonen Perustava Oy:stä.
Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kuultiin Sirkka Hulkkoselta (Omnia) , miten atto-aineita pystyisi suorittamaan työssäoppimisen ohella.


Hanketori

Seminaarin jälkeen siirryttiin audiotoriosta maittavalle lounaalle, jonka jälkeen alkoi ns. Hanketorin osuus. Hanketorilla oli erilaisia postereita esillä laajennettuun työssäoppimiseen liittyen. Postereiden katselun lomassa ihmiset keskustelivat erilaisista  laajennetun työssäoppimisien malleista, joita postereissa esiteltiin.

Hanketorin aikaan haastattelin muutamaa laajennetun työssäoppimisen kanssa tekemisessä ollutta henkilöä.


Sitä saa, mitä tilaa

Ensimmäisenä haastattelussa oli Sami Päivä, joka työskentelee Sähkösolmu Oy:ssa, sekä Hannu Aaltonen, joka on Salpauksen sähköalan opettaja. Sami Päivä, sekä Hannu Aaltonen ovat ”Sitä saa, mitä tilaa” – työssäoppimismallin luojia.

Sami ja Hannu kertoivat ”Sitä saa, mitä tilaa”-mallin syntyneen yrittäjien pyynnöstä. Yrittäjat olivat kysyneet miksi työssäoppiminen oli määrätty tietylle ajanjaksolle. Yrittäjille olisi helpompaa pitää työssäoppijoita pidempään, jotta yrittäjät saisivat apua työmaalle työmaan alusta työmaan loppuun asti ja opiskelijat saisivat kokonaisvaltaisen näkemyksen alasta.

Hannu kertoo:”Malli on suunnattu aktiivisille, oma-aloitteisille, motivoituneille opiskelijoille. Mallia mainostetaan vähän, ei laajasti. Sitten kun opiskelijat saavat tietää, että heillä olisi mahdollisuus  jäädä työmaalle pidemmäksi aikaa, he tulevat kysymään voivatko he jäädä sinne. ”Sitä saa, mitä tilaa”-malli on ollut käytössä noin puolitoista vuotta.


Sirkan esitys auditoriossaAtto-opinnot

Seuraavana haastattelu vuorossa oli Sirkka Hulkkonen Omniasta, joka on pohtinut, miten saataisiin atto-aineet tehtyä työssäoppimisen lomassa. Sirkan mukaan on monesti tullut ilmi, että monen opiskelijan valmistuminen on kiinni siitä, että jokin atto-aine on jäänyt suorittamatta. On myös monia peruskoulusta tulevia opiskelijoita, joilla on ns. kouluallergia, jossa käytännön työn tekeminen menettelee vielä, mutta kouluun meneminen ei maita.

Sirkka toteaa:”Atot ovat ammattitaitoa täydentäviä ja ammattitaitoon liittyviä ja alakohtaisia ja kuitenkin alan yleissivistystä, niin miksi niitä ei voisi siellä työssäoppimisessa harjoittaa? Niitä yhtä hyvin voisi harjaannuttaa ja ehkä oppiakin siellä työpaikalla.”

Käytännössä atto-aineita yksittäisille opiskelijoille työssäoppimisen ohella on tehty siten, että atto-opettaja on lähetetty työssäoppimispaikalle katsomaan aitoja ongelmanratkaisutilanteita ja tunnistamaan näitä taitoja, sekä tarvittaessa ohjaamaan opiskelijaa oikein.

Sirkka kertoo:”Tällä hetkellä meillä on menossa hankkeen sisäinen koulutus, jossa laitetaan ammatinopettaja ja atto-opettaja suunnittelemaan yhdessä. Esimerkiksi opiskelijan pitäisi äidinkielessä osata hakea työhönsä liittyvää tietoa, niin opettajat pohtivat yhdessä mitä se tieto on mitä tarvitaan tällä alalla ja mitkä ovat ne lähteet, jotka ovat tietyllä alalla käytössä.”

Opiskelijan koko oppiminen jäsentyy mielekkäämmäksi kokonaisuudeksi ja hän liittää ne asiat toisiinsa paremmin tehdessään attoaineet työssäoppimisen lomassa. Sirkan mukaan kritiikkiä tästä attoaineiden soveltamisesta työssäoppimiseen ollaan kuultu. Monet opettajat ovat sanoneet, että he toivovat, että mikään ei muuttuisi, vaikka parempaan suuntaan mentäisiin, sillä muutoshan koetaan aina raskaaksi.

Salpauksen ensimmäisen vuoen matkailualan opiskelijoita

Lisätietoa ja linkkejä

Teksti ja kuvat Anria Kinnunen, 1. vuoden matkailualan opiskelija, Salpaus

  • Ohjausta ja Sirkan kuva: Hanna Toijala

Mainokset