Kohti sosiaalista mediaa

( työssäoppimisen ohjaaminen Moodlessa)

Työssäoppimisen ohjaamisessa olemme käyttäneet jo lähes kymmenen vuotta Moodlea. Opiskelijat kirjoittavat päiväkirjaa (esim. muistio) työssäoppimisjaksoilla päivittäin (tai ainakin muutaman päivän välein). Nyt olemme ohjanneet kirjoittamista siten, että viikoittain kirjoitettava aihe muuttuu ja 4-5 viikon kuluttua ammattiosaamisen näytön päätavoitteet on käyty läpi. Päiväkirja ohjaa siten myös valmistautumisessa näyttöön. Päiväkirjan kirjoittamiseen on käytetty mm. moodlen wikiä. Opettajan rooli ohjaajana on tässäkin prosessissa merkittävä. Hän laatii rungon päiväkirjan kirjoittamiselle. Liittää siihen tehtävät ja kommentoi (kyselee, kyseenalaistaa, tukee, ohjaa…) kirjoituksia päivittäin.  Tämä on ollut mielekkäämpi tapa kuin ns. tavanomaisen päiväkirjan kirjoittaminen, joka alkoi toistaa itseään jo muutaman viikon jälkeen. Tosin loistavasti opiskelijat silloinkin kirjoittivat. Oli kuin olisi ollut työpäivissä mukana. Työssäoppimiseen liittyvät myös oppimista ohjaavat tehtävät, joita opiskelijat tekevät ryhmissä ja/tai kommentoivat toistensa tehtäviä. Nyt myös Facebookia on käytetty työssäoppimisen ohjaamiseen. Joku muu kuin moodlen wiki olisi kiva, mutta niistäkin saimme vinkkejä toplaaja-päivillämme, jotka muuten olivat erinomaiset. Pauliina Mäkelälle lämmin kiitos, olit ja olet erinomaisen innostava ope.

Moodlea pidetään jo vanhanaikaisena. Näin voi ollakin, mutta meillä se toimii ryhmänohjaajan palstana.  Sieltä löytyy kaikki, mitä ryhmänohjaaja ryhmälle tiedottaa.  Moodlessa on myös jaettava materiaali sähköisessä muodossa. Näin olemme matkalla kohti Green officea.  Toki muitakin vaihtoehtoja moodlen rinnalle on, mutta moodle on joka tapauksessa askel kohti sosiaalista mediaa. Ja kun tämä kynnys on nyt kaikkien opettajien kohdalta ylitetty, voidaan helpommin ottaa askel kohti seuraavaa vaihetta. ( Mari J, Mskk)

Mainokset

Blogiharjoittelua

Murikassa saimme eväitä sosiaalisen median käyttämiseen. Itselläni on ollut toimiva Facebook-yhteys opiskelijoihin jo toista vuotta (idean sain Toplaajan seminaarissa). En siis ole opiskelijoiden kaveri vaan olen perustanut erillisen suljetun ryhmän, jossa voimme kommentoida, kysellä ja tiedottaa. Nyt olen perustamassa erillistä ryhmää laajennetussa työssäoppimisessa oleville (maratan opeillakin on omansa).  Monesti on puhelimesta saldo lopussa, joten opiskelijan on helpompi ottaa kontaktia vähäisemmissäkin asioissa facen kautta. Facebook- ryhmä ei korvaa Fronteria, puhelinta, käyntejä, mutta on oiva lisä yhteydenpitoon. Laajennetussa työssäoppimisessa ajattelin pytää työpaikkaohjaajiakin siihen ryhmään kokeilumielessä.

Toinen kiinnostava kokeilu on blogi. Tässä tätä nyt harjoittelen, mutta yritän saada pari koekaniinia tekemään työssäoppimisen päiväkirjaa blogimuodossa. Ei kai siihen liene mitään byrokraattista estettä meidänkään oppilaitoksessa. Blogin etuna on se, että siinä voi valita miten julkinen se on, kenelle näkyy. Päiväkirja voisi siis olla minun ja opiskelijan välinen. Englannin opettajalle voisi ehdottaa englannin kielellä kirjoitettavaa päiväkirjaa, jos saisimme sillä vähän armoa atto-tunneilla istumiseen 😉

Joku voisi kertoa lisää AC-palaverista, joka oli aivan uusi käsite. Some-tiimin aikoja ei vielä sovittu, mutta eipä meillä taida laiteyhteydetkään olla toimivia täällä Vantaalla..

Kiitos kaikille päivien annista Murikassa! Itse ainakin sain tarvittavan ”herätyksen” käytännön työhön 🙂

 

Piia T

sukellusta Someen

HEI

Murikkaopiston tiimileirillä saimme SOME-tiimissä sellaisen annoksen Somea (blogi, Twitter, Linkedin, blogi, wiki, purot.fi, delicious..), että epäilijäkin alkoi kääntyä some-uskovaksi. Facebookissa en ole vielä ollut, muuta nyt aion sinne rekisteröityä ja perustaa opiskelijoiden top-ohjauksen hoitamiseen oman naamakirjaryhmän. Katsotaa miten onnistuu!
mukavaa alkavaa syksyä kaikille!

terv Anne-Maija

Henkilökohtaisen ohjaamisen tiimi

TOP-ohjaaminen

1. Ennen, alussa, aikana, lopussa ja jälkeen (aikajana)

Opiskelija hakee itse työssäoppimispaikkansa /koulun verkosto/ opiskelija näyttäytyy työpaikalla ennenkuin työssäoppimisjakso alkaa, tekee työssäoppimissopimuksen,
työssäoppimissuunnitelma, näyttösuunnitelma,
opettaja arvioi työssäopppimisen / näytön

2. Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja (työnjako)

opiskelija/koulu hakee työpaikan, opettaja on yhteydessä työnantajaan ja sovitaan työtehtävät ja lopussa arvioidaan kolmikanta
periaatteella miten työssäoppiominen ja näyttö ovat menneet.

3. Miksi (tavoitteellisuus), raamit, missä, mikä, kuka, mitä ja miten

Työnhakeminen osa oppimisprosessia. Toisaalta ilman pitempiaikaisia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa työssäoppimisesta on vaikea saada
opetussuunnitelman mukaisia työtehtäviä. Raameina opetussuunnitelma.

4. Koordinointi, moniammatillisuus, verkostoyhteistyö, perehtyminen, ohjaus, palaute ja läsnäolo

Työssäoppimisen koordinaattori / ryhmänohjaaja, yhteistyö yritysten kanssa, työpaikkaohjaaja koulutus, palaute keskusteluissa / sähköisesti. Läsnäolo
käymällä työpaikoilla, puhelin, TOP-verkkopavelu.

Työelämän tukemisen tiimin (vakoilu)vierailu Some/tvt-tiimissä

Kaarlo ja Miika: Miten viedään ”tvt” ohjaukseen rakennustyömaalle?

Tiimin antamia vastauksia ja keskustelua

  • Katri Sedussa eTaitava mobiililaitteella, oma sovellus puhelimeen (ei tarvita edes ns. älypuhelinta) ks. seduuni.sedu.fi
  • Toni: Ensin ”miten halutaan ohjata” – toimintatapa ja väline valitaan sen mukaan
  • Hanna: älypuhelimella tai tablettitietokoneella some-sovellukset toimivat tässä hyvin
  • Veli-Pekka: raksalla käytössä wiki, toiminut hyvin, ks. rakpi2010.wkispaces.com

Terveisiä Työelämän tukemisen tiimistä

Työskentely tiimissä oli tänään antoisaa, vaikka tiimin kokoonpano olikin muuttunut melkoisesti aikaisemmasta. Erityisen Työelämän tukemisen -tiimin työskentelystä teki kahden työelämäedustajan vierailu tiimissä. Heidän näkemyksensä antoivat arvokkaita näkökulmia tiimin kehittämistyöhön. Tässä jaamme teille muillekin parasta antia :)

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttamistapojen vaihtoehtoisuus koettiin hyvänä. Se, että tarjolla on oppilaitoksessa tapahtuvan koulutuksen lisäksi mahdollisuus kouluttautua omalla työpaikalla tai verkossa mahdollistaa entistä useamman työpaikkaohjaajan osallistumisen topo-koulutukseen.

Opettajien työelämäjaksojen lisäksi vastavuoroisuutta voisi lisätä entisestään niinpäin, että työelämän edustaja tulee kouluttamaan esim. tuntiopettajana oppilaitokseen. Tuntiopettajana toimiminen oli avannut haastattelemallemme työelämäedustajalle tärkeitä realiteetteja opettajan  työskentelystä.

Työelämäedustajat eivät olleet vielä päässeet osallisiksi varsinaisista oppilaitoksen top-verkkopalveluista. He kuitenkin ilmaisivat kiinnostuksensa käyttää sellaista, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Top-verkkopalvelu voi olla parhaimmillaan todella hyvä työkalu oppilaitoksille.

Muita tärkeiksi havaittuja yhteistyömuotoja on esimerkiksi rekrymessujen järjestäminen, opintokäynnit työpaikoille, työelämäedustaja oppilaitoksessa kertomassa työstä, erilaiset teemapäivät ja tapahtumat (esim. virkistyspäivä vanhuksille lähihoitajakoulutuksessa) ja työelämän mukaanottaminen opetussuunnitelman suunnittelutyöhön.

Lisäksi tiimissämme pohdittiin erityistuen tarpeessa olevan opiskelijan työssäoppimista työelämän ja oppilaitoksen yhteistyön näkökulmasta. Kaikki pitivät tärkeänä sitä, että pyrittäisiin avoimuuteen. Toki salassapitovelvollisuus asettaa omat reunaehdot työskentelylle, mutta opettaja voi kannustaa opiskelijaa kertomaan omasta oppimisestaan, vahvuuksistaan ja tarpeistaan työpaikalla.

Antoisan päivän jälkeen jäämme odottamaan innolla yöunia ja jatkotyöskentelyä!

Terkuin Heli ja Tiina + muu tiimi :)

Paljon uutta tajunnanvirtaa

Toista päivää Murikkaopistolla, ensimmäistä kertaa toplaaja tiimileirillä. Huh huh mikä tietotulva ja paljon uutta opittavaa. Mahtavat mestat, joissa ulkoilla sekä saunoa ja uida. Tietotulvan ylittäessä hilseen mieli kuitenkin lepää näissä maisemissa.

Pia